Haningen kulttuuritalon taide
Haningen kulttuuritalossa on niin sanotun yhden prosentin säännön mukaan taidetta. Rakennuskustannuksista yksi prosentti varataan rakennuksen taiteelliseen koristeluun ja tehtävä meni Anders Widoffille. Anders Widoffin taideteosten lisäksi talossa on vielä kolme muuta teosta. Kolme vanhempaa taideteosta, jotka ovat olleet kunnan omistuksessa jo aikaisemmin on sijoitettu uuteen paikkaan ja yksi uusi teos hankittiin vuonna 2004.
Taideteos "Öppen tid"
Anders Widoff on syntynyt 1953 ja asuu Tukholmassa. Hän on opiskellut Valandin taidekorkeakoulussa, Tukholman kuninkaallisessa taidekorkeakoulussa sekä Künstlerhaus Bethaniassa Berliinissä.
Taideteoksessaan "Öppen tid" (suomeksi avoin aika) Anders Widoff on lähtenyt kulttuuritalosta paikkana, jossa ihmiset kohtaavat, saavat uusia vaikutelmia, muistavat ja jossa heitä muistutetaan. Kulttuuritalon hallitseva osa, uusi kirjasto, voidaan monin tavoin samaistaa sekä todelliseen, että fiktiiviseen muistoon. Keitä me olemme? Millaisina muistamme ja kuvailemme itseämme ja muita? Kirjaston kirjat yrittävät antaa vastauksia näihin ja muihin vastaavanlaisiin kysymyksiin. Samat kysymykset ovat olleet Anders Widoffille tärkeitä hänen suunnitellessaan taideteosta Haningen kulttuuritaloon.
Teos "Öppen tid" koostuu kulttuurihuoneiden seitsemästä verhosta, jotka on yhdistetty toisiinsa melkein sadan neliömetrin kokoiseksi kuvakankaaksi. Monet kankaassa esiintyvistä valokuvista ovat tunnistettavissa, toiset pysyvät tuntemattomina. Ne linkittäytyvät yhteen näennäisen itsestään selvästi ilman minkäänlaista, järkevää selitystä. Kuvat luovat pikemminkin oman logiikkansa, joka muistuttaa ajatuksen lentoa.
Useimmat kuvista ovat peräisin aikakaudelta, jonka luulemme juuri jääneen taaksemme. Silti monet kuvien tapahtumista ja ihmisistä voisivat aivan yhtä hyvin tulla aikakaudelta, joka meitä juuri nyt ympäröi. Aika ja historia toistavat monessa määrin itseään.
Verhojen lisukkeeksi Anders Widoff on muurannut pari tekstiriviä suoraan seinälle kulttuuritalon aulaan. Rivit "We can be heroes/just for one day" on otettu David Bowien kappaleesta "Heroes" vuodelta 1977. Tekstistä tulee osa rakennusta ja viittaa - kuten verhotkin - todellisiin tapahtumiin, toivoon ja uskoon, että olemassaolomme on muutettavissa.
Taideteokset "Fotvänlig" ja "Nigning"
Linnéa Jörpeland, syntynyt 1971, asuinpaikka Tukholma. Käynyt koulutuksen Tukholman kuninkaallisessa taidekorkeakoulussa 1994-99.
Jörpelandin kaksi pronssiveistosta sijaitsevat kulttuuritalossa. Aulassa sijaitseva veistos "Fotvänlig" esittää kahta paljasta jalkaa, joista yhden jalan varpaiden välissä on kukka. Lasten ja nuorten osastolla ikkunassa, josta avautuu näkymä metsään päin, veistos "Nigning" esittää kolmijakoista, alaspäin kohti maata liikkuvaa hametta. Veistos tuo leikillisyyttä ja aistillisuutta kulttuuritaloon.
All Systems Go
Mari Rantanen, syntynyt 1956, asuinpaikka Tukholma.
Käynyt koulutuksen Helsingin Taideakatemiassa ja Pratt Institutessa New Yorkissa.
Kirjaston lasten osaston lähellä roikkuu Mari Rantasen kuvataideteos All Systems Go. Se kuuluu vuosina 2000-2001 maalattuun kuvataidesarjaan, jossa yhdistyvät kaksi tilallista ulottuvuutta; koti ja kaupunki. Maalaus koostuu kahdesta, yhteen kuuluvasta osasta, joiden motiivi on lähtöisin Moskovasta ja Mexico Citystä sekä molempien kaupunkien joukkoliikenteestä.
Häst
Herman Lindgren, syntynyt 1920, asuinpaikka Tukholma.
Herman Lindgrenin roteva puuveistos vuodelta 1983 on nimeltään "Häst", eli hevonen. Veistos ihastuttaa nuorimpien kävijöitä kirjaston lastenosastolla. Aikaisemmin veistos oli sijoitettu Handenin kirjastoon, jossa se oli lasten lemmikki.
Skulptural byggnad
Sivert Lindblom, syntynyt 1931, asuinpaikka Tukholma.
Opiskellut Tukholman kuninkaallisessa taidekorkeakoulussa vuosina 1958-1963.
Sivert Lindblomin veistos "Skulptural byggnad" (veistoksellinen rakennus) on valmistettu kiiltäväksi hiotusta ruostumattomasta teräksestä. Vuonna 1970 valmistunut veistos on saanut uuden paikan kulttuuritalon ylemmästä sisäänkäynnistä. Kahden erillisen tukipylvään tavoin veistokset vahvistavat sisäänkäyntiä ja lisäävät kävijällä arvokkuuden tunnetta.
Utflykt
Åra Klingberg, syntynyt 1975, asuinpaikka Tukholma.
Opiskellut graafista muotoilua ja kuvitusta Konstfack -taidekorkeakoulussa. Valmistunut 2003.
Lasten ja nuorten osaston vastaanotossa nuori kävijä kohtaa Åsa Klingbergin ystävälliset ja kekseliäät, eläinmaailmasta haetut satuhahmot. Maalatusta MDF-levystä valmistettu taideteos "Utflykt" (retki) on vuodelta 2004.
Mattis I, Mattis II
Liisa Trevid, syntynyt 1930, asuinpaikka Haninge.
Liisa Trevidin veistokset ovat pronssivalu installaatiosta "Människans bästa vän" (ihmisen paras ystävä), joka oli näytteillä vuoden 1999 kulttuuripolun varrella, Österhaningen kirkon kohdalla Jordbron ja Galleri Kyrkskolanin välillä.
Den ena handen vet vad den andra gör, Epilog
Sebastian Dahlqvist, syntynyt 1990, asuinpaikka Tukholma. Dahlqvist on opiskellut Lundin yliopistossa.
Kirjaston ikkunasyvennyksessä, isojen ikkunoiden suomassa valossa, sijaitsee Dahlqvistin veistos Den ena handen vet vad den andra gör (toinen käsi tietää, mitä toinen tekee). Veistosta reunustavat kolme kuvatulostetta, jotka kulkevat nimellä Epilog. Teoksissa Dahlqvist tuo esille mytologisoidun osan Haningen nykyaikaishistoriaa – Ultratalon, itsestään organisoidun monitoimitalon, jolla oli keskeinen paikka Ruotsin punk-liikkeessä.
Taiteilijana Dahlqvistiä kiinnostavat salatut paikat, kertomukset ja yhteiset muistot, niin kaupungissa kuin sen laitamillakin.
Site no. 16 Inked
Gustaf Nordenskiöld, syntynyt 1966, asuinpaikka Tukholma. Nordenskiöld on opiskellut Boråsin korkeakoulun tekstiilikorkeakoulussa ja Gerrit Rietveld Academiessa, Alankomaissa. Lisäksi hänellä on masters-tutkinto Konstfackista – University of Arts, Crafts and Design, Tukholma.
Ikään kuin leijuen, keskellä suurta kirjastosalia, näkyvät Nordenskiöldin installaation Site no. 16 Inked osat, jotka nähtiin Haningen taidehallissa vuonna 2017. Teoksen lähtökohtana on todellinen, maantieteellinen paikka Mesa Verdessä, USA:ssa, jossa hänen nimikkonsa 1800-luvun loppupuolella dokumentoi vuoden 500 ja 1300-luvun välillä käytössä olleissa kallioasutuksissa tehtyjä löytöjä. Teoksessa Nordenskiöld esittelee nykyajan historian kanssa rinnakkain, tehden "kaivauksen" omassa ateljeessaan ja dokumentoiden sen löytöjä.
Senast uppdaterad: 23 augusti 2023