Uusi vähemmistökoordinoija haluaa säilyttää kulttuuriperinteet ja kielen

- Olen syntynyt Suomessa, Turun saaristossa sijaitsevalla Korppoon saarella. Jouduin muuttamaan pois kotoa jo 16-vuotiaana jatkaakseni opintojani.

Siitä alkoi Marie-Louise Ackalinin itsenäinen elämä. Ackalin opiskeli elintarvike-ekonomiksi Vaasassa 1980- ja 1990-luvun vaihteessa. Ruotsin hän näki ensimmäistä kertaa 17-vuotiaana, jolloin hän lähti Sundsvalliin kesätöihin.

- Siellä pääsin kokeilemaan, oliko minulla tulevaisuutta Ruotsissa. Opiskeluaikanani matkustin sitten edes takaisin Suomen ja Ruotsin välillä. Kävin Ruotsissa töissä ja tein siellä myös koulutukseen kuuluvan työharjoitteluni. Kun sitten valmistuin, muutin Ruotsiin pysyvästi ja olen siitä lähtien asunut täällä.

Ruotsissa Ackalin toimi monta vuotta keittiöpäällikkönä eri tahoilla, viimeksi Brandbergenin koulussa vuodesta 2011.

Miksi vähemmistökoordinoijaksi?

Vuonna 2023 Ackalin palkattiin projektiin, jossa kunta halusi selvittää kunnallisten ateriapalvelujen elintarvikevalmiutta. Projektityöskentely antoi lisämakua. Syksyllä samana vuonna Ackalin tunsi olevansa valmis kohtaamaan uusia haasteita. Vähemmistökoordinoijan virka oli ilmestynyt hakuun ja Ackalin tarttui tilaisuuteen ja lähetti hakemuksen.

- Vähemmistökoordinoijan tehtävät vaikuttivat mielenkiintoisilta, merkityksellisiltä ja ennen kaikkea tärkeiltä. Olen itse suomenruotsalaisena kasvanut osana vähemmistöä ja tiedän, kuinka tärkeää on omalle identiteetille saada kuulua omaan kulttuuriipiiriin, puhua äidinkieltään ja saada palvelua äidinkielellään.

- Olen vuosien mittaan yrittänyt ylläpitää ja säilyttää myös suomen kielen taitoni, koska suomi on toinen kieleni.

Kulttuuriperinteen säilyttäminen tärkeää

Ackalinin mielestä kulttuuriperinteen ja kielen säilyttäminen on yksi kansallisten vähemmistöjen kaikkein tärkeimmistä kysymyksistä.

- Meidän on annettava nuorille mahdollisuus säilyttää kulttuuriperinteensä ja kielensä ja tarjottava heille mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon. Äidinkielen opetus on tärkeää, koska se on osa kulttuurin ja identiteetin vaalimista.

- Ikäihmisille on oikeus tulla hoivatuksi omalla äidinkielellään erittäin tärkeää.

Kunnan vähemmistöstrategi Sanna Rantamäki jäi virkavapaalle huhtikuussa 2023 ja hänen sijaisensa Patrick Winther on hoitanut kansallisia vähemmistökysymyksiä viime vuoden vaihteeseen saakka. Ackalin alkoi jo syksyllä innokkaasti perehtymään asioihin.

- Jatkan työtä siitä, mihin edeltäjäni ovat päässeet. Tänä vuonna keskityn vähemmistöpoliittisen ohjelman arviointiin, suomenkielisen kotipalvelun tarpeeseen sekä nuorten mahdollisuuksiin kehittää kieltään, kulttuuriaan ja yhteenkuuluvuuttaan. Ehkä onnistun myös perustamaan sukupolvien välille jonkin muotoista yhteistyötä.

Haninge palkittiin vuoden ruotsinsuomalaisena vähemmistökuntana vuonna 2020. Kunta on viime vuosina panostanut paljon kansallisiin vähemmistöihin. Haningen vähemmistöpoliittinen ohjelma hyväksyttiin joulukuussa 2020. Sen jälkeen niin sanottua Haninge-mallia on kehitetty edelleen.

Mitkä ovat sinun mielestäsi Haningen suurimmat vahvuudet?

- Hyvin toimivat neuvonpidot ja dialogit sekä laaja kulttuuritarjonta.