Europarlamenttivaalit 2024

Vaalitulos

Haningen kunnan äänioikeutetuista asukkaista 45,66 prosenttia äänesti Europarlamenttivaaleissa vuonna 2024. Äänestysaktiviteetti oli alhaisempi vuoteen 2019 verrattuna, jolloin äänestämässä kävi 50,1 prosenttia asukkaista. Äänetysaktiviteetti väheni myös valtakunnallisella tasolla.

Äänien puoluejako Haningessa

Sosiaalidemokraatit: 26,12 prosenttia
Keskustapuolue: 5,40 prosenttia
Kristillisdemokraatit: 4,32 prosenttia
Liberaalit: 3,74 prosenttia
Ympäristöpuolue: 11,85 prosenttia
Maltillinen kokoomus (Moderaterna): 17,40 prosenttia
Ruotsidemokraatit: 16,03 prosenttia
Vasemmistopuolue: 11,62 prosenttia
Kansanlista: 1,12 prosenttia
Muut rekisteröidyt puolueet: 2,40 prosenttia

Lisää tietoa vaalituloksesta löydät Vaaliviranomaisen kotisivulta (ruotsiksi).

Mitä Europarlamentti tekee?

Europarlamentti osallistuu kaikkia EU:n jäsenmaita sitovaan lainsäädäntöön ja EU:n budjettiin liittyvään päätöksentekoon. Parlamentin tehtäviin kuuluu myös äänestää uusia kauppasopimuksia koskevista asioista, valvoa muiden EU-elinten toimintaa, tarkistaa, miten EU:n varoja käytetään ja selvittää ennalta määrättyjä asioita.

Lisää tietoa Europarlamentin toiminnasta

EU-vaalit ja niiden toteuttaminen

Europarlamenttivaalit järjestetään joka viides vuosi huhtikuun ja heinäkuun välisenä aikana, tavallisimmin touko- tai kesäkuussa. EU-vaalit toteutetaan osittain EU-maiden kansallisten vaalisääntöjen mukaan ja Ruotsissa se merkitsee, että vaalipäivä on aina sunnuntai-päivä. Europarlamentti ei päätä pelkästään EU:n lainsäädännöstä ja budjetista, vaan äänestää myös uusia kauppasopimuksia koskevissa asioissa, valvoo muita EU-toimielimiä, valvoo EU:n varojen käyttöä ja tekee selvityksiä eri asioista.

Parlamentti on EU:n ainoa toimielin, jonka EU:n kansalaiset valitsevat välittömästi yleisissä vaaleissa. Lue lisää Ruotsin eduskunnan kotisivulta, riksdagen.se (ruotsiksi). 

Vaikuttamiskampanjat ja valeuutisointi

Disinformaatiosta on tullut yhä suurempi uhka demokraattisille prosesseille maailmassa. EU-vaalien yhteydessä tämä uhka on todellisempi, kuin koskaan ennen. Vuoden 2024 alussa EU julkaisi raportin, jossa todettiin valeuutisoinnin olevan yksi aikamme pahimpia uhkia, erityisesti tulevia vaaleja ajatellen. Sosiaalisten medioiden ja muiden digitaalisten tiedotusvälineiden kautta disinformaatio saattaa levitä nopeasti ja tehokkaasti ja siten vaikuttaa äänioikeutettujen mielipiteisiin ja päätöksiin.

Disinformaatio on vääristettyä tai väärennettyä tietoa. Se on yhteydestään revittyä tietoa, jonka tavoitteena on harhauttaa, polarisoida ja pirstoa yhteiskuntaa.

Lue, kuinka vältät tulla harhautetuksi. Alla olevat linkit johtavat ruotsinkielisille sivuille.

• bliintelurad.se
• Myndigheten för psykologiskt försvar