Väestönsuojelu
Väestonsuojelutyö pohjautuu yhteiskunnan varautumiseen kriisitilanteen varalta. Siviilivelvollisuus on asevelvollisuuden vastine siviiliyhteiskunnassa. Siviilivelvollisuutta ei ole sovellettu mutta hallitus antoi tammikuussa 2023 Yhteiskunnansuojelu- ja valmiusviranomaiselle (MSB) tehtäväksi uudelleen ottaa käyttöön siviilivelvollisuus.
Tavoitteena on tiukennetun valmiuden ja sodan aikana sekä sitä ennen suojella siviiliväestöä, varmistaa tärkeimpien yhteiskuntapalvelujen toimiminen sekä tukea Puolustusvoimia aseistetun hyökkäyksen yhteydessä. Väestönsuojelusta vastaavat valtion viranomaiset, alueet, elinkeinoelämä, kunnat ja vapaaehtoisorganisaatiot. Kaikilla Ruotsin asukkailla on vastuu valmiudesta.
Väestönsuojelun tavoitteena on:
- Suojella siviiliväestöä
- Varmistaa tärkeimpien yhteiskuntapalvelujen toimiminen
- Ylläpitää välttämätöntä elatusta
- Tukea aseistettujen puolustusvoimien toimintakykyä aseistetun hyökkäyksen tai sodan syttyessä lähialueella
- Ylläpitää yhteiskunnan vastustuskykyä ulkoa tulevaa painostusta vastaan sekä vahvistaa puolustushalua
- Osallistua yhteiskunnassa rauhan aikana tapahtuvien vaikeiden rasitusten ehkäisy- ja käsittelykyvyn vahvistamistyöhön
- Olemassa olevien resurssien avulla tukea kykyä osallistua kansainvälisiin rauhaa edistäviin ja humanitaarisiin panoksiin
Joillakin viranomaisilla on erityinen vastuu keskeisesti koordinoida työtehtäviä.
Koordinointi tapahtuu eri tasoilla niin sanotun maantieteellisen aluevastuun puitteissa:
- Paikallinen taso (kunnat)
- Alueellinen taso (lääninhallitukset)
- Korkeampi alueellinen taso (lääninhallitukset jakautuvat kuuteen siviilialueeseen, joissa yhdellä lääninhallituksella on laajennettu vastuu väestönsuojelusta ja koordinoinnista puolustusvoimien kanssa)
- Valtakunnallinen taso (hallitus, viranomaisten tukiessa hallitusta asioiden käsittelyssä)
Senast uppdaterad: 3 november 2023