Väestönsuojelu

Väestönsuojelu lyhyesti

Väestön suojeleminen ja oleellisten yhteiskuntatoimintojen toimivuuden varmistaminen on ensisijaisen tärkeää tehostetun valmiuden ja sodan vallitessa. Lisäksi kunnan on tuettava Puolustusvoimien kykyä vastata aseistettuun hyökkäykseen. Väestönsuojelun muodostavat yhdessä valtion viranomaiset, alueet, elinkeinoelämä, kunnat ja vapaaehtoisorganisaatiot. Kaikilla Ruotsin asukkailla on vastuu valmiudesta.

Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviranomainen (MSB) sai tammikuussa 2023 hallitukselta tehtäväksi aktivoida niin sanottu siviilivelvollisuus uudelleen.

Väestönsuojelun tavoitteet:

• Suojella siviiliväestöä
• Varmistaa tärkeimpien yhteiskuntapalvelujen toimiminen
• Ylläpitää välttämätöntä elatusta
• Tukea aseistettujen puolustusvoimien toimintakykyä aseistetun hyökkäyksen tai sodan syttyessä lähialueella
• Ylläpitää yhteiskunnan vastustuskykyä ulkoa tulevaa painostusta vastaan sekä vahvistaa puolustushalua
• Osallistua yhteiskunnassa rauhan aikana tapahtuvien vaikeiden rasitusten ehkäisy- ja käsittelykyvyn vahvistamistyöhön
• Olemassa olevien resurssien avulla tukea kykyä osallistua kansainvälisiin rauhaa edistäviin ja humanitaarisiin panoksiin

Joillakin viranomaisilla on erityinen vastuu keskeisesti koordinoida työtehtäviä.

Toimintaa koordinoidaan eri tasoilla niin sanotun maantieteellisen aluevastuun puitteissa:

• Paikallinen taso (kunnat)
• Alueellinen taso (lääninhallitukset) 
• Korkeampi alueellinen taso (lääninhallitukset kuuluvat kuuteen siviilialueeseen, joista jokaisessa yksi lääninhallitus vastaa laajemmin väestönsuojelusta ja koordinoinnista puolustusvoimien kanssa)
• Valtakunnallinen taso (hallitus, viranomaiset tukevat hallitusta asioiden käsittelyssä)

Jokaisella oma vastuu

Yhteiskunnan toimijat vastaavat sotavalmiudesta, mutta jokaisella ihmisellä on myös oma, henkilökohtainen vastuu tehdä voitavansa ja suojella itseään ja omaisiaan onnettomuuksilta ja suuremmilta tapahtumilta.

Onnettomuussuojalaissa sanotaan, että kun "jotakin vakavaa on tapahtunut, on sillä tai niillä, jotka vaaran havaitsevat, velvollisuus mikäli mahdollista varoittaa vaarassa olevia ja tarvittaessa hakea apua".

Kaikki 16–70-vuotiaat, jotka asuvat Ruotsissa, kuuluvat kokonaisturvallisuusvelvollisuuden piiriin ja ovat siten vastuussa puolustuskyvyn tukemisesta. Jokaisella tulisi myös olla oma valmius kohdata kriisejä ja tehostettua valmiustilaa, jotka voivat radikaalisti muuttaa arkielämää. Jos Ruotsin asukkaat ovat valmistautuneita, voi kokonaisturvallisuus keskittyä sodan aikana niihin, jotka tarvitsevat eniten apua. Esitteessä "Jos kriisi tai sota syttyy (ruotsiksi)" annetaan hyviä ohjeita.

On tärkeää suhtautua lähdekriittisesti eikä levittää väärää tai harhaanjohtavaa tietoa. Psykologisen puolustuksen opaskirjanen: Älä anna huijata itseäsi (ruiotsiksi) sisältää neuvoja ja niksejä, miten tunnistaa ja käsitellä tällaista tietoa.

Siviilipuolustuksen vahvistaminen on työtä, jota meidän täytyy tehdä yhdessä. Taidot ja valmiudet vaihtelevat, mutta jokainen voi ja jokaisen tulisi auttaa.