Kokonaismaanpuolustus
Kokonaismaanpuolustus muodostuu sotilaallisesta puolustuksesta ja väestönsuojelusta. Ruotsin kokonaismaanpuolustukseen sisältyvät kaikki toimenpiteet, joilla Ruotsi varautuu sotaan. Yhdessä puolustamme maamme rajojen lisäksi yhteiskuntamme perusarvoja, Ruotsin asukkaat ja yhteinen vastustuskykymme on kokonaismaanpuolustuksen perusta. Siten jokainen on osa Ruotsin kokonaismaanpuolustusta.

Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tavoitteena on suojella ja vaalia yhteiskunnan perusarvoja ja -toimintoja:
- Ihmisten terveyttä ja henkeä
- Yhteiskunnan toimivuutta, että yhteiskunta toimii
- Demokratiaa, oikeusturvaa sekä ihmisten vapautta ja oikeuksia
- Ympäristöä ja taloudellisia arvoja
- Valtakunnallista riippumattomuuta, toisin sanoen Ruotsin itsenäisyyttä.
Kunnalla on tärkeä tehtävä
Kokonaismaanpuolustuksessa kuntien tehtäväksi lankeaa väestönsuojelu ja huolehtiminen yhteiskunnan toiminnoista kohotetun valmiuden vallitessa. Väestönsuojelu keskittyy ensi sijassa:
- Siviiliväestön suojelemiseen
- Tärkeimpien yhteiskuntapalvelujen, kuten sairaanhoidon, vanhustenhoivan ja koulun toiminnan varmistamiseen
- Puolustusvoimien puolustuskyvyn vahvistamiseen aseellisen hyökkäyksen tai sodan syttyessä lähialueella.
Velvollisuus
Ruotsissa kaikilla kansalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus. Jokainen Ruotsissa asuva, 16–70-vuotias voidaan määrätä olemaan avuksi eri tavoin sodan uhatessa tai syttyessä.
Maanpuolustusvelvollisille voidaan osoittaa oma sijoitus. Jos sinut on sijoitettu, olet saanut sotasijoitusmääräyksen työnantajaltasi.
Kohotettu valmius sota- tai konfliktitilanteessa
Hallitus voi päättää kohotetusta valmiudesta, jos:
- Lähialueella syttyy sota tai konflikti
- Maailmantilanne uhkaa vakavasti Ruotsia, Ruotsin turvallisuutta tai itsenäisyyttä
Valmiuden kohottamisen seurauksena kunnat ja valtion viranomaiset valmistautuvat sotaan tai uhkaavaan sotaan sopeuttamalla organisaationsa olosuhteisiin. Lisätiedot: Krisinformation.se - tietoa kohotetusta valmiudesta (ruotsiksi)
Senast uppdaterad: 22 april 2025