Näin kunta valmistautuu kriisitilanteeseen

Kriisi – poikkeustila

Poikkeustila on tilanne tai tapahtuma joka selvästi poikkeaa normaalista. Poikkeustila vaati usein yhteiskunnalta nopeita ja toimintakykyisiä toimenpiteitä.

Ruotsin lain mukaan jokaisen kunnan on valmistauduttava kriisitilanteeseen pystyäkseen nopeasti, tehokkaasti ja konkreettisesti hallitsemaan erityyppisiä poikkeustiloja ja isompia onnettomuuksia.

Ruotsin hallitus vastaa valtakunnallisen tason toimenpiteistä, seudut ja lääninhallitukset alueellisen tason toimenpiteistä ja kunnat paikallisen tason toimenpiteistä.

Poikkeustilojen esimerkkejä

• Vakavat infrastruktuurihäiriöt
• Myrkylliset ja ympäristölle vaaralliset päästöt
• Lämmönhuoltokatkokset
• Laajat liikenneonnettomuudet
• Suuret lumimyrskyt
• Laivaonnettomuudet
• Ydinvoimalaonnettomuudet
• Luonnonkatastrofit
• Tulvat
• Lintuinfluenssa
• Laajat tulipalot
• Laajat vesikatkokset
• Pitemmät sähkökatkokset

Kunnan kriisinhallinta

Haningen kunta on hyväksynyt kriisin varalta kokonaisvaltaisen johtamissuunnitelman. Suunnitelmassa kuvataan, miten kunnan tulisi valmistautua poikkeustilaan ja miltä esimerkiksi organisaation, roolien ja tehtävien tulisi kriisitilanteessa näyttää.

Kriisitilanteen tai vakavan tapahtuman yhteydessä tulisi kunnan organisaation niin pitkälle kuin mahdollista jatkaa linjaorganisaation vakituisen toiminnan puitteissa ja hallita tilannetta jokapäiväisistä rutiineista ja menettelytavoista lähtien. Jos kriisi tai poikkeustila pahenee, voidaan kunnan kriisinhallintaorganisaatio aktivoida käyttöön.

Yhteistyö

Kunta tekee säännöllistä yhteistyötä sekä paikallisten, alueellisten että keskeisten toimijoiden kanssa. Haninge kuuluu muun muassa alueelliseen yhteistyöverkostoon, Samverkan Stockholmsregionen (SSR), jonka pääpyrkimyksenä on lisätä läänin edellytyksiä hallita kriisejä. Yhteistyöverkostoon kuuluvat muun muassa Tukholman läänin kunnat, Tukholman lääninhallitus, Tukholman seutu, puolustusvoimat, poliisi, palokunta, rannikkovartio, Liikennevirasto ja Maahanmuuttovirasto.

Kunnalla on perusvastuu huolehtia elintärkeiden toimintojen toiminnasta ulkoisesta painostuksesta, pandemiasta tai Euroopassa käytävästä sodasta huolimatta.

• Valtakunnallinen kriisi: Vaikuttaa koko maahan. Esimerkkejä valtakunnallisista kriiseistä ovat Estoniakatastrofi 1994, tsunamikatastrofi 2004 ja myrsky Gudrun 2005.
• Alueellinen kriisi: Vaikuttaa läänin sisäisellä tasolla, kuten esimerkiksi Salan metsäpalo 2014.
• Paikallinen kriisi tai onnettomuus: Vaikuttaa kunnan asukkaisiin. Esimerkkejä ovat tulvat, tulipalot tai laajat liikenneonnettomuudet.

Miltä Ruotsiin kohdistuva uhka näyttää?

Puolustusvoimien kotisivu Säkerhetsläget i närområdet kertoo ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta ja Puolustusvoimien toimenpiteistä.

Kotivara

Sivulta Valmistautuminen kriisitilanteeseen löydät useita vinkkejä niin sanottuun kotivaraan liittyen. Tavoitteena on, että jokainen terve asukas selviytyisi viikon verran ilman yhteiskunnan apua.

Ruotsin yhteiskunta- ja valmiusviranomainen MSB julkaisi äskettäin esitteen Jos tulee kriisi tai syttyy sota, jonka voit ladata koneellesi viranomaisen kotisivulta suomeksi.

Lemmikkieläinten kriisivalmius (ruotsiksi)

Missä sijaitsee lähin pommisuoja?

Ruotsin yhteiskunta- ja valmiusviranomainen MSB:n interaktiivisesta karttapalvelusta näet, missä lähin pommisuoja sijaitsee.

Yleinen vaaramerkki VMA

Ruotsissa yleinen vaaramerkki on nimeltään VMA, Viktigt Meddelande till Allmänheten. Hälytystä käytetään onnettomuuksien ja vakavien häiriö- ja poikkeustilojen yhteydessä, jotka saattavat vaikuttaa yhteiskuntapalveluihin. Vaaramerkkiin liittyy vaaratiedotus, joka lähetetään radiossa ja televisiossa. Joskus käytetään myös ulkohälyttimiä.

Voinko luottaa Ukrainan sodasta saamiini tietoihin?

Kannattaa soveltaa lähdekritiikkiä. Älä levitä vahvistamattomia huhuja ja tietoja, joita et voi varmistaa. Kriisi tai poikkeustilan vallitessa on erityisen tärkeää tietää, mistä verkossa lukemasi tieto tulee.

Varmoja tiedon lähteitä ovat esimerkiksi Puolustusvoimat ja krisinformation.se.