Kokonaismaanpuolustus
Ruotsin kokonaismaanpuolustukseen sisältyvät kaikki toimenpiteet, joilla Ruotsi varautuu sotaan. Kokonaismaanpuolustus muodostuu sotilaallisesta puolustuksesta ja väestönsuojelusta.
Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tavoitteena on suojella ja vaalia yhteiskunnan perusarvoja ja -toimintoja:
- Ihmisten terveyttä ja henkeä
- Yhteiskunnan toimivuutta, että yhteiskunta toimii
- Demokratiaa, oikeusturvaa sekä ihmisten vapautta ja oikeuksia
- Ympäristöä ja taloudellisia arvoja
- Valtakunnallista riippumattomuuta, toisin sanoen Ruotsin itsenäisyyttä.
Kunnalla on tärkeä tehtävä
Kokonaismaanpuolustuksessa kuntien tehtäväksi lankeaa väestönsuojelu ja huolehtiminen yhteiskunnan toiminnoista kohotetun valmiuden vallitessa. Väestönsuojelu keskittyy ensi sijassa:
- Siviiliväestön suojelemiseen
- Tärkeimpien yhteiskuntapalvelujen, kuten sairaanhoidon, vanhustenhoivan ja koulun toiminnan varmistamiseen
- Puolustusvoimien puolustuskyvyn vahvistamiseen aseellisen hyökkäyksen tai sodan syttyessä lähialueella.
Velvollisuus
Ruotsissa kaikilla kansalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus. Jokainen Ruotsissa asuva, 16–70-vuotias voidaan määrätä olemaan avuksi eri tavoin sodan uhatessa tai syttyessä.
Maanpuolustusvelvollisille voidaan osoittaa oma sijoitus. Jos sinut on sijoitettu, olet saanut sotasijoitusmääräyksen työnantajaltasi.
Kohotettu valmius sota- tai konfliktitilanteessa
Hallitus voi päättää kohotetusta valmiudesta, jos:
- Lähialueella syttyy sota tai konflikti
- Maailmantilanne uhkaa vakavasti Ruotsia, Ruotsin turvallisuutta tai itsenäisyyttä
Valmiuden kohottamisen seurauksena kunnat ja valtion viranomaiset valmistautuvat sotaan tai uhkaavaan sotaan sopeuttamalla organisaationsa olosuhteisiin. Lisätiedot: Krisinformation.se - tietoa kohotetusta valmiudesta (ruotsiksi)
Senast uppdaterad: 20 december 2024