Eroaminen, parisuhteen purkaminen ja lapsen huoltajuus

Sosiaalipalvelun perheoikeusyksikkö työskentelee lasten huoltajuutta, asumista, tapaamisoikeutta, lapseksiottamista sekä isyyden ja vanhemmuuden vahvistamista koskevien asioiden parissa. Alta voit lukea lisää huoltajuudesta, asumisesta, tapaamisesta ja niiden merkityksestä.

Yhteistyökeskustelu

Haningen perheoikeus tarjoaa yhteistyökeskustelupalvelua vanhemmille, jotka tarvitsevat tukea sopiakseen lapsista. Keskusteluissa autamme vanhempia löytämään yhteisen ratkaisumallin lasten tapaamista, huoltajuutta ja asumista koskevissa asioissa. Kun syy erimielisyyksiin on aikuisten välisessä suhteessa pikemminkin kuin vanhemmuudessa itsessään, ohjaamme teidät perheneuvontaan.

Yhteistyökeskustelun varaamiseksi on molempien vanhempien otettava meihin yhteyttä.

Keskustelujen kulku lyhyesti:

• Aloitamme tapaamalla teitä yksitellen kahdenkeskistä keskustelua varten.
• Sen jälkeen jatkamme yhteisillä keskusteluilla, johon osallistuvat molemmat vanhemmat yhdessä meidän kanssamme.
• Yleensä on hyvä tavata joitakin kertoja, jotta keskustelut tuottaisivat tulosta.

Keskustelujen aiheena ovat lapset ja vanhemmuus ja niissä keskitytään nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, ei vanhempien väliseen aikaisempaan suhteeseen ja historiaan. Keskustelut perustuvat vapaaehtoisuuteen ja niissä vaaditaan molemmilta omistautumista. Keskustelut ovat maksuttomia. Keskustelua johtavilla henkilöillä on vaitiolovelvollisuus eikä keskustelusta pidetä pöytäkirjaa. Perheoikeus voi myös tavata lapset, iästä ja kypsyydestä riippuen. Yhteistyökeskustelulla saatetaan päästä yksimielisyyteen ja sopimukseen.

Sopimus

Keskustelut voivat johtaa joko suulliseen tai kirjalliseen sopimukseen.

Kirjallinen sopimus

Mikäli pääsette huoltajuudesta, asumisesta ja lasten tapaamisesta yhteisymmärrykseen, voitte sopia siitä kirjallisesti. Kirjallinen sopimus pätee samalla tavoin, kuin tuomioistuimen päätös. Sopimus rekisteröidään ja dokumentoidaan sosiaalirekisteriin.

Sopimuksen hyväksyminen edellyttää:

• Että lapsi on kirjoilla Haningen kunnassa.
• Että vanhemmat ovat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä.
• Että sopimuksen todetaan olevan lapsen parhaaksi.
• Että sopimus on tarpeeksi yksityiskohtainen ja selvä, jotta sitä olisi mahdollista soveltaa samalla tavoin, kuin tuomioistuimen tekemää päätöstä.

Mikäli äiti on ollut lapsen yksinhuoltaja lapsen syntymästä saakka, voitte halutessanne ilmoittaa yhteisestä huoltajuudesta suoraan verovirastolle (ruotsiksi).

Elatusvelvollisuus

Vanhemmilla on, asumis- ja huoltajuusmuodosta riippumatta, yhteinen elatusvelvollisuus lapseen nähden. Velvollisuus on voimassa kunnes lapsi täyttää 18 vuotta tai kunnes lapsi on päättänyt lukiokoulutuksensa, kuitenkin enintään siihen, kunnes lapsi täyttää 21 vuotta. Molempien vanhempien tulee osallistua oman taloudellisen kykynsä mukaan. Voitte myös itse sopia suoraan siitä, miten haluatte jakaa kustannukset keskenänne.

Vanhempi, jonka luona lapsi ei asu vakituisesti, on velvoitettu maksamaan elatustukea. Mikäli kyseisen vanhemman maksukyky on rajoitettu, voi vanhempi, jonka luona lapsi asuu, hakea elatustukea vakuutuskassalta.

Vakuutuskassan tiedotussivu vanhemmille, jotka eivät asu yhdessä (ruotsiksi)

Sinun lapsesi ja rahasi (ruotsiksi)

Tarvitaanko asiasta tuomioistuimen päätös?

Joskus eronneet vanhemmat eivät omin neuvoin tai perheoikeuden tuella pääse sovintoon huoltajuutta, asumista ja lasten tapaamista koskevissa asioissa. Tällöin saattaa syntyä tarve ratkaista asiat käräjäoikeudessa. Kanne viedään käräjäoikeuteen jättämällä oikeudelle haastehakemus.

Pakollinen tiedottamiskeskustelu ennen oikeuskäsittelyn aloittamista

Käräjäoikeus ottaa haastehakemuksen vastaan vasta hakijan vahvistettua osallistuneensa tiedotuskeskusteluun perheoikeudessa. Vahvistuksena toimii todistus.

Molemmat vanhemmat osallistuvat keskusteluun yhdessä. Mikäli ette erityisistä syistä voi osallistua keskusteluun yhdessä, voit ilmoittaa siitä varatessasi ajan keskustelulle perheoikeudelta. Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi fyysinen tai henkinen väkivalta.

Keskustelussa annettavaa tietoa:

• oikeuskäsittelyn kulku ja miten huoltajuutta, asumista ja tapaamista koskeva selvitys tehdään
• lapsen tarve tavata molempia vanhempiaan ja miten ristiriitanne vaikuttaa lapseen
• tarjoamamme muut tukimuodot teidän välisen yhteistyön edistämiseksi

Tiedotuskeskustelun tavoitteena on auttaa teitä löytämään lapsen kannalta paras ratkaisu. Keskustelun jälkeen saatte todistuksen, joka on voimassa vuoden. Keskustelu on maksuton.

Lue lisää tuomioistuinviranomaisen kotisivulta (ruotsiksi)

Perheoikeudellinen selvitys

Käräjäoikeus voi pyytää perheoikeutta tekemään selvityksen ja arvion siitä, mikä on lapselle parasta.

Selvityksen tavoite on varmistaa, mikä on lapsen kannalta paras vaihtoehto. Selvityksessä lapsi ja lapsen tarpeet saada tavata molempia vanhempiaan ovat keskeisiä mutta samalla sen tulee huomioida lapsen suojelu-, huolto-, vakaus- ja koulutustarpeet. Selvityksestä on muun muassa käytävä ilmi, missä määrin vanhemmat pystyvät asettamaan lapsen tarpeet etusijalle ja yhteistyössä pyrkiä lapsen kannalta parhaisiin ratkaisuihin.

Lapsella on oikeus tuoda esille omia mielipiteitään mutta ei velvollisuutta valita vanhempien välillä.

Selvityksen eri vaiheet (ruotsiksi)

Huoltajuus, asuminen ja tapaamisoikeus

Huoltajuus

Huoltajuus on juridinen käsite, joka voidaan samaistaa vanhempainvastuuseen. Se ei ole sama asia kuin huolenpito, jolla tarkoitetaan, että lapsesta pidetään huolta. Vanhempi, jonka luona lapsi asuu, pitää huolta lapsesta riippumatta siitä, onko hän lapsen huoltaja vai ei.

Lapsen huoltaja on vastuussa lapsen henkilökohtaisista olosuhteista. Se merkitsee muun muassa oikeutta ja velvollisuutta päättää lasta koskevissa asioissa, kuten koulunkäynnistä, sairaanhoidosta ja passihakemuksista. Huoltajan tulee huomioida toisen vanhemman sekä lapsen näkökohdat ja toivomukset.

Yhteishuoltajuus

Yhteishuoltajuus merkitsee, että molemmilla vanhemmilla on yhteinen vastuu ja velvollisuus päättää lasta henkilökohtaisesti koskevissa asioissa.

Avioliitossa olevilla vanhemmilla on automaattisesti yhteisvastuu lapsistaan. Molemmat vanhemmat edustavat lastaan siitä huolimatta, asuvatko he yhdessä vai eivät.

Vanhemmat, jotka eivät ole avioliitossa, voivat ilmoittaa yhteishuoltajuudesta verovirastolle. Yhteishuoltajuus jatkuu vaikka vanhemmat eroaisivat tai muuttaisivat erilleen niin kauan, kuin heistä kukaan ei vaadi yksinhuoltajuutta.

Yksinhuoltajuus

Yksinhuoltajuus merkitsee, että vain yhdellä vanhemmista on vastuu ja velvollisuus päättää lasta henkilökohtaisesti koskevissa asioissa. Elleivät vanhemmat ole toistensa kanssa naimisissa lapsen syntyessä, tulee lapsen synnyttäjästä automaattisesti sen yksinhuoltaja.

Huoltajuus ei kuitenkaan vaikuta lapsen oikeuteen tavata toista vanhempaansa. Lapsella on oikeus tavata toista vanhempaansa myös silloin, kun vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on lapsen yksinhuoltaja.

Asuminen

Jos erillään asuvilla vanhemmilla on yhteishuoltajuus lapsesta, voi lapsi asua joko yhden tai molempien vanhempiensa luona. Tuomioistuin voi päättää, kumman vanhemman luona lapsen tulisi asua, elleivät vanhemmat omin neuvoin pääse sovintoon. Asiassa keskeistä on se, mikä todetaan lapselle parhaaksi.

• Väestörekisterissä lapsi voi olla kirjoilla vain yhden vanhemman luona.
• Lapsi voi asua vanhempiensa luona vuorotellen.

Tapaamisoikeus

Tapaamisoikeudeksi kutsutaan lapsen oikeutta tavata vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu. Lähtökohtaisesti lapsella on aina oikeus tavata toista vanhempaansa, mutta lapsella ei ole velvollisuutta tavata molempia vanhempiaan. Laissa ei säädetä, miten tapaamiset toteutetaan. Sen sijaan on tärkeää huomioida lapsen ikä, kypsyys ja oma asenne. Vanhemmalla, jonka luona lapsi asuu, on vastuu kannustaa lasta tapaamaan toista vanhempaansa.

Tapaamistuki

Tapaamistuki tarjoaa lapselle mahdollisuuden turvallisissa olosuhteissa tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tuki on tarkoitettu niille, jotka eivät jostakin syystä voi tavata normaaleissa olosuhteissa.

Tapaamistuesta päättää käräjänoikeus. Tapaaminen järjestetään perhekeskuksen tiloissa Handenissa kahden perhekeskuksen työntekijän ollessa läsnä. 

Palvelu on auki perjantaisin joka toinen viikko klo 15–19.

Kiintymyssuhde

Pienelle lapselle toisen vanhemman tapaaminen on erityisen tärkeää. mieluiten "lyhyesti ja usein". Tällöin lapsi voi säilyttää mielessään kuvan toisesta vanhemmastaan, eikä ero tästä tunnu niin raskaalta. Molempien vanhempien tulisi pitää mielessään kiintymysaspekti ja pyrkiä saamaan lapsi tuntemaan olonsa turvalliseksi.

Kun tapaaminen ei ole sopivaa

Tapaamisia tulisi välttää, jos vanhempi, jonka luona lapsi asuu, pelkää lapsen vahingoittuvan tapaamisissa fyysisesti tai henkisesti. Lapsen ei esimerkiksi tulisi tavata vanhempaansa ympäristössä, jossa ilmenee alkoholin tai huumeiden väärinkäyttöä. Toinen tärkeä tekijä on vanhempien suhtautuminen toisiinsa. Mikäli tapaaminen laukaisee suuria ristiriitoja vanhempien välillä, voi lapsi järkyttyä. Lapsen oikeus toisen vanhemman tapaamiseen on tällöin asetettava vasten lapsen tarvetta kasvaa turvallisissa olosuhteissa.