Adoptio eli lapseksiottaminen

Lapseksiottaminen voi tapahtua kahdella eri tavalla:

• kansainvälinen lapseksiottaminen (ottolapsen hakeminen ulkomailta)
• ala-ikäisen omaisen lapseksiottaminen (kyseessä voi olla esimerkiksi avo- tai aviopartnerin lapsi)

Lapseksiottajan on oltava täysi-ikäinen. Laki ei määrää lapseksiottajalle ylempää ikärajaa, mutta ikä huomioidaan yhtenä tekijänäyleisessä arvioinnissa. 

Lapseksiottaja saa olla yksinhuoltaja, aviopariskunta tai avopariskunta. Avio- tai avopariskunnan ottaessa vastaan ottolapsen, rekisteröidään molemmat vanhemmat lapseksiottajiksi.

Kansainvälinen lapseksiottaminen

Kansainvälinen lapseksiottaminen tapahtuu tavallisimmin auktorisoidun lapseksiottamispalvelun välityksellä. Jos lapseksiottaminen tapahtuu muulla tavalla, kutsutaan sitä yksityiseksi adoptioksi. Useimmissa tapauksissa yksityinen adoptio merkitsee ennestään tutun lapsen, usein sukulaislapsen, lapseksiottamista. Lapseksiottamismenettelyssä lapseksiottaja on yhteydessä kunnan perheoikeuteen samalla tavalla riippumatta siitä, tunteeko lapseksiottaja lapsen ennestään, vai ei.

Lapseksiottaminen käytännössä

Prosessi aloitetaan varaamalla perheoikeudelta aika tiedotuskeskustelua varten. Tiedotuskeskustelun jälkeen seuraa pakollinen, maksullinen vanhempainkoulutus. Koulutuksen (FIA) järjestää Tukholman kaupunki ja se käsittää 21 opiskelutuntia. Koulutuksen tavoitteena on muun muassa kertoa ja lisätä ymmärrystä ottolapsen tilanteesta ja tarpeista. 

Koulutuksen jälkeen perheoikeudelle lähetetään täytettynä hakemuslomake, johon liitetään todistus koulutuksen suorittamisesta. Perheoikeus avaa suostumusselvityksen, jossa selvitetään hakijan/hakijoiden soveltuvuus. Hakemus tehdään lomakkeella "Adoption 5 MFOF:in kotisivulla (ruotsiksi).

Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomioita hakijan tietoisuuteeen ja ymmärrykseen ottolasten tilanteesta ja tarpeista sekä hakijan terveydentilaan, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, sosiaaliseen tilanteeseen, suhteeseen mahdolliseen partneriinsa sekä verkostoon.

Adoptioluvan myöntämisestä päättää Haningen kunnan sosiaalilautakunta perheoikeuden laatiman ehdotuksen perusteella.

Adoptiolupa myönnetään kolmen vuoden määräajaksi. Kahden vuoden kuluttua perheoikeus ottaa luvan uudelleen harkintaan ja selvittää samalla, ovatko olosuhteet muuttuneet. Ellei tietoa ottolapsen vastaanottamisesta ole kolmen vuoden sisällä saatu, on hakijoiden tehtävä uusi lupahakemus. Kun tieto ottolapsen vastaanottamisesta tulee, on sinun/teidän otettava yhteyttä perheoikeuteen, joka hyväksyy lapseksiottamisprosessissa etenemisen.

Lapsen saavuttua Ruotsiin, lapseksiottamisesta tarvitaan joissakin tapauksissa käräjäoikeuden päätös, joka tehdään adoptiovanhemman/-vanhempien tekemän hakemuksen perusteella. Perheoikeudelle jää vastuu seurantaraporttien laatimisesta sekä perheen neuvomisesta ja tukemisesta.

Omaisen lapseksiottaminen

Avo- tai aviopartnerin lapsen lapseksiottamisesta laaditaan hakemus käräjäoikeudelle. Käräjäoikeus antaa perheoikeudelle tehtäväksi selvittää, mikäli lapseksiottamisen arvioidaan olevan lapselle hyväksi.