Sanna Rantamäestä Haningen uusi vähemmistökoordinoija

Nuorisoasiat ja kulttuuri ovat Haningen uuden vähemmistökoordinoijan sydänasioita. Haningen kunta on Oxelösundista kotoisin olevalle Sanna Rantamäelle melkein yhtä tuttu paikka kuin teatterinäyttämö.

Sanna Rantamäen vanhemmat rekrytointiin Suomesta Oxelösundin teräsruukkiin töihin vuonna 1965. Sanna syntyi vuotta myöhemmin viiden hengen perheen nuorimmaksi.

- Siihen aikaan ei vielä ollut olemassa kaksikielisiä, suomalaisia peruskoululuokkia, joten minut laitettiin aivan tavalliseen ruotsalaiseen kouluun. Sain kylläkin äidinkielen opetusta aina peruskoulun 7. luokalle saakka, koska kotona puhuimme suomea, Sanna kertoo.

Monen nuoren tavoin Sannan haaveena oli teini-ikäisenä muuttaa suurkaupunkiin. Mieluiten Pariisiin, mutta alkajaisiksi ainakin Tukholmaan. Kahdeksantoistavuotiaana hänelle tarjoutui odottamatta mahdollisuus jakaa asunto ystävänsä kanssa ja näin muuttokuorma meni Tukholman liepeille – tarkemmin sanoen Haningen Jordbrohon. Samalla hän pääsi töihin sairaala-apulaiseksi.

Jordbron asuntoa vastapäätä olevassa rakennuksessa sijaitseva teatteri ”Ormen” houkutteli nuorta Sannaa kulttuurin saralle. Hän ihastui teatteriin ja sen ihmisiin ja pääsi lopulta näyttelijäksi.

- Minut palkattiin näyttelemään esityksessä ”Aasiprinssi”. Siitä tulikin elämäni käännekohta. Jatkoin Ormenin kanssa teatterikiertueita aina vuoteen 1994 saakka. Teimme lastenteatteria eri puolilla Ruotsia.

Yhdeksänkymmentäluvun kriisi ajoi Sannan takaisin koulun penkille. Västerhaningen kansankorkeakoulusta hän hankki korkeakouluopintojen hakukelpoisuuden ja harkitsi jonkin aikaa opettajan uraa.

Kulttuurialan houkutus oli kuitenkin suurempi. Sanna aloitti opintonsa Södertörnin korkeakoulussa aineenaan taide, kulttuuri ja talous. Valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi Sanna jatkoi näyttelemistä ja siirtyi vähitellen myös ohjaajan ja tuottajan tehtäviin. Pystyäkseen elämään teatteriunelmaansa hän hankki linja-auton ajokortin ja ryhtyi teatteritehtäviensä lomassa ajamaan linja-autoa Tukholman keskustassa.

- Kun sitten täytin 35 alkoi tuntua siltä, että oli aika hankkia lapsia. Elämäntoverini Per oli samaa mieltä. Poikamme syntyi vuonna 2002 ja yhtäkkiä olimmekin vanhempia.

Sannan mielenkiinto suomalaisia juuriaan ja suomen kieltä kohtaan heräsi kunnolla, kun Haningesta tuli suomen kielen hallintoalue. Vähitellen Sanna pääsi yhteistyöhön entisen vähemmistökoordinoijan, Marjaana Lehmosen kanssa.

- Toimin Haninge-päivän projektinjohtajana, ja suunnittelimme Marjaanan kanssa yhdessä suomalaista ohjelmaa. Kun sitten Marjaana päätti lopettaa virkansa, en empinyt hetkeäkään. Hain virkaa ja tässä sitä ollaan, Sanna toteaa.

Sanna kertoo kunnioittavansa edeltäjänsä työpanosta suuresti.

- Marjaana avasi monta uutta ovea ja osasi ajaa vähemmistökysymyksiä väsymättömästi eteenpäin. Tulen ikään kuin katetun pöydän ääreen.

Sannan tavoitteena on jatkaa vähemmistöasioiden esille nostamista ja kasvattaa suomenkielistä toimintaa yhteiskunnan kaikilla alueilla. Haningen nuoret ruotsinsuomalaiset ovat Sannalle tärkeä kohderyhmä ja nuorisoneuvoston perustaminen harras toivomus.

- Haluan ottaa selvää, mitä nuoret ruotsinsuomalaiset hakevat, haluavat ja tarvitsevat. Sen perusteella pystymme kehittämään myös nuorille suunnattua toimintaa toivottuun suuntaan. 

Kontakt för den här sidan:

Senast uppdaterad: 8 december 2016