Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä

Haningen kunta on suomen kielen hallintoalue. Hallintoaluetta koskevista kieliasioista päättävät hallintoalueen neuvonpitoryhmän poliitikot. Asetimme jokaiselle heistä viisi kysymystä, joihin he saivat vastata vapaasti. Alta voit lukea, kuinka neuvonpitoryhmän seitsemän poliitikkoa haluavat kehittää hallintoaluetta ja suomen kielen asemaa Haningessa.

Vastauksia on muokattu ja lyhennetty hieman, jonka jälkeen poliitikot ovat saaneet hyväksyä tekstit julkaisua varten. Vastaukset käännettiin sen jälkeen suomeksi. Arvoimme järjestyksen, jossa vastaukset esitetään.

Kaikilta ryhmän poliitikoilta on myös pyydetty kuvaa.

Kysymykset:

  1. Mitä sinulle merkitsee, että Haninge on suomen kielen hallintoalue?
  2. Kuinka Haninge voi toimia aktiivisesti tuodakseen suomen kielen asiat paremmin esille?
  3. Miten suhtaudut rooliisi suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän jäsenenä?
  4. Mitkä asiat ovat mielestäsi tärkeimpiä suomen kielen kannalta Haningen kunnassa juuri nyt?
  5. Miten haluat itse toimia Haningen kunnan suomenkielisen vähemmistön hyväksi seuraaviin vaaleihin saakka?

Vastaukset:

Lea Fernquist (MP)

Lea Fernquist (MP):

  1. Toivomukseni on, että tietoisuus kieli- ja kulttuuriasioista kokonaisuutena on hallintoalueen myötä lisääntynyt Haningen kunnassa, ja että tämä lisää kunnan ruotsinsuomalaisen vähemmistön kehitysmahdollisuuksien määrää.
  2. Ottamalla kieliasiat huomioon, ei ainoastaan koulutushallinnon alueella vaan myös esimerkiksi kulttuurin ja vapaa-ajan alueilla.
  3. Haluan levittää tietoa monikielisyyden eduista yksikielisyyteen verrattuna.
  4. Koulukysymys.
  5. Toivon voivani myötävaikuttaa ruotsinsuomalaisen kulttuurin positiiviseen ja mielenkiintoa herättävään havainnollistamiseen Haningessa, esimerkiksi Haninge-päivillä ja muiden tapahtumien yhteydessä. Erityisen tärkeää on antaa toisen/kolmannen sukupolven kulttuuritoimijoille tilaa ja arvostusta. On tärkeää, että ruotsinsuomalaiset saavat/säilyttävät oman ruotsinsuomalaisen identiteettinsä juuri ruotsinsuomalaisina.
Nafi Cilgin (V)

Nafi Cilgin (V):

  1. Vasemmistopuolue on vahva vähemmistöoikeuksien puolestapuhuja. Kieli ei koskaan saa olla este asukkaiden ja kunnan väliselle dialogille. On päinvastoin tärkeää, että kaikki tuntevat voivansa saada tarvitsemaansa apua ja tukea. Ruotsin historiallisia siteitä Suomeen ja Haningessa suomea äidinkielenään puhuvaa suurta vähemmistöryhmää ajatellen on itsestään selvää, että Haningen on oltava suomen kielen hallintoalue. Vasemmistopuolue aikoo huolehtia siitä, että näin on jatkossakin.
  2. Haningella on neuvonpitoryhmä, joka koostuu V:n, S:n, C:n, MP:n, L:n, M:n ja KD:n edustajista. Neuvonpitoryhmän viimeisimmissä kokouksissa päätettiin antaa koulutushallinnolle tehtäväksi selvittää kaksikielisten suomalais-ruotsalaisten peruskoululuokkien tarvetta. Vasemmistopuolueelle on tärkeää, että kaikki kunnan asukkaat tuntevat kuuluvansa yhteiskuntaan ja mietimme jatkuvasti sitä, miten tähän päästään eri tavoin.
  3. Edustan Vasemmistopuoluetta neuvonpitoryhmässä vuoden 2015 tammikuusta lähtien. Sekä minä, että Vasemmistopuolue, näemme tehtävän tärkeänä. Tarjolla olevien mahdollisuuksien jatkuva tarkkaileminen suomenkielisten Haningelaisten tarpeet ja toivomukset lähtökohtana on keskeinen asia.
  4. Neuvonpitoryhmä on valinnut kolme pääkysymystä, joihin juuri nyt panostetaan. Nämä ovat koulu, kulttuuriasiat sekä vanhusten sosiaaliasiat. Mielestäni ryhmä on priorisoinut oikein.
  5. Uskon, että neuvonpitoryhmä on tälle työlle oikea foorumi. Aioin omien perusarvojeni, osaamiseni ja etenkin taustani perusteella yrittää vahvistaa suomenkielisen vähemmistön asemaa kunnassa. Tämän on tapahduttava yhteistyössä vähemmistöryhmän edustajien kanssa, jotta saamme kerättyä kokoon ne tarpeet ja toivomukset, joita tarvitaan yhteisen tien löytämiseksi.

Esa Kalasniemi (S):

  1. Se, että Haningesta on tullut suomen kielen hallintoalue, on suomalaiselle vähemmistölle Haningen suurimpana vähemmistöryhmänä hyvin tärkeää. Näen merkityksellisenä sen, että tänä päivänä on mahdollista havainnollistaa juuri niitä kysymyksiä, jotka ovat tärkeitä lasten suomen kielen taidon säilyttämisen kannalta. Vanhuksille merkitsee paljon saada tukea eri yhteyksissä omalla äidinkielellään, riippumatta siitä, asuuko vanhainkodissa vaiko kotonaan. On myös tärkeää, että on olemassa kokoustiloja, joissa voi tavata muita ihmisiä ja keskustella omalla kielellään, erilaisia kulttuuriaktiviteetteja, opintoympyröitä yms., jotka tekevät olemassaolosta mielekkään ja piristävän.
    Kulttuuriyhteistyö suomalaisen ja ruotsalaisen taustan omaavien ihmisten välillä voi lisätä ymmärrystä ja luoda hyviä suhteita ihmisten välille. Se lisää osaltaan myös muiden maahanmuuttajaryhmien integroitumismahdollisuuksia ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Suomalainen vähemmistö voi toimia mallina sille, kuinka integrointiongelmat voidaan ratkaista huomioimalla kieli- ja kulttuuriasiat yhteiskuntaa kehitettäessä.
  2. Haningen kunta sijoittuu tällä hetkellä suomalaisten hallintoalueiden kärkeen. Hallinnoissa toimivat niin sanotut luotsimme ovat suomenkielisen vähemmistön käytettävissä. Meillä on työpaikkoja eri toiminta-alueilla, joissa "kilvet" kertovat kävijöille, että paikalta löytyy suomenkielisiä työntekijöitä.
    On tärkeää, että suomalaisen vähemmistön tarpeet huomioidaan kaikkien hallintojen toiminnassa itsestään selvänä asiana.
    Onkin osoittautunut, että monien suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvien kuntien on ollut vaikeaa päästä eteenpäin vanhempainhuoltoa ja kouluasioita ym. koskevien tavoitteidensa suhteen. Luulen tämän johtuvan osallisuuden puutteesta poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa ja siitä, etteivät he tunne olevansa missään tekemisissä suomalaisen vähemmistön kanssa. Syynä tähän on puolestaan se, että tietoisuus vähemmistölainsäädännöstä on niin huonoa. Meidän tehtävämme on avustaa näissä asioissa.
  3. Minun rooliini kuuluu suomalaistaustaisten ihmisten kuunteleminen, heidän toivomustensa, mielipiteidensä ja tarpeidensa talteen ottaminen ja edelleen välittäminen, sekä mahdollisimmassa määrin heidän toivomustensa toteuttaminen ja heidän oikeuksiensa puolustaminen niihin kunnallisiin palveluihin nähden, joihin heillä on lain mukaan oikeus. 
  4. Tärkein kysymys juuri nyt on kaksikielisten suomalais-ruotsalaisten peruskoululuokkien perustaminen Haningeen. Tiedämme jo nyt, että suomalais-ruotsalaisen koulutuksen kysyntä on melko suurta, ja jos pystymme toteuttamaan koulukysymyksen, kysyntä kasvaa entisestään. Lähikunnissa on nimittäin myös vanhempia, jotka haluavat lastensa aloittavan suomalais-ruotsalaisella luokalla.
    Toinen tärkeä kysymys on hyvälaatuisen vanhustenhuollon kehittäminen suomenkielisten vanhusten tarpeisiin.
  5. Tavoitteeni on, että me Haningessa niin pian kuin mahdollista toteutamme vähemmistöoikeusaspektin kaikilla hallintoalueilla niin, ettei neuvonpitoryhmää enää tarvita. Kaikkien kunnan hallintojen on noudatettava vähemmistölainsäädäntöä, kaikilla poliitikoilla ja virkamiehillä on oltava se selkäytimessään jokapäiväisessä työssään (riippumatta siitä, mitä he itse ajattelevat), niin että suomenkielisten edut aina huomioidaan.
Petri Salonen (C)

Petri Salonen (C):

  1. Minulle sillä on kaksi merkitystä. Ensimmäiseksi se, että näytämme vähemmistökysymysten olevan kunnalle erityisen tärkeitä. Olemme avoin kunta, joka ei huomioi pelkästään enemmistön tarpeita. Toiseksi kysymys om minulle henkilökohtaisesti tärkeä. Suomesta nuorena maahan muuttaneena arvostan perintöäni ja sitä, mitä olen saanut mukaani kotimaastani Suomesta.
  2. Yksi hyvistä asioista on poliittinen omistautuminen, joka on vahvuus. En usko, että on olemassa montakaan kuntaa, jossa kunnanhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja johtaa suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmää. Mutta meidän on saatava yhdistykset ja nuoremmat ruotsinsuomalaiset kiinnostumaan asiasta paremmin. Meidän on ymmärrettävä, mitä ruotsinsuomalaisten seuraava sukupolvi tarvitsee ja haluaa säilyttääkseen ja vahvistaakseen vähemmistökulttuuriaan.
  3. Puheenjohtajana ja kunnanneuvoksena roolini on vauhdittaa työtä, niin että siitä syntyy konkreettisia tuloksia.
  4. Kaksikielisen suomalaisen koulutoiminnan aloittaminen. Tämä on Sosiaalidemokraateista, Ympäristöpuolueesta ja Keskustapuolueesta koostuvalle poliittiselle johdolle tärkeä kysymys. Jos onnistumme siinä, saamme siitä voimaa kaikkeen vähemmistötyöhön.
  5. Osallistumalla aktiivisesti neuvonpitoryhmän työhön ja järjestettäviin tapahtumiin. Kunnanneuvoksena pystyn myös ajamaan ja ottamaan asioita esille suuremmissa poliittisissa yhteyksissä.
Sara Sixten (M)

Sara Sixten (M):

  1. Olen iloinen siitä, että Haninge kuuluu niihin 75:een kuntaan, jotka ovat kokonaisuudessaan valinneet nimittäytyä suomen kielen hallintoalueiksi. Meille Moderaateille se oli tärkeä päätös, jonka ajoimme läpi vuonna 2009.
  2. Mielestäni on tärkeää, että kaikki monikieliset asukkaat Haningessa saavat mahdollisuuden puhua ja tulla ymmärretyksi omalla kielellään. Juuri suomenkielisille mahdollisuudet ovat hyvät, koska nimen omaan kuulumme suomen kielen hallintoalueeseen.
  3. Oma roolini on tietenkin olla mukana edesauttamassa niiden asioiden toteuttamista, joihin kunta on velvollinen ja valvoa, että teemme sitä mitä pitääkin. Moderaattien edustajana minulle on myös tärkeää toimia suomalaisten jäsentemme ja kunnan välisenä linkkinä. Se on minusta suuri vastuu.
  4. Juuri nyt on menossa kysely, jossa tutkitaan asukkaiden kiinnostusta suomenkielisiä luokkia kohtaan Haningessa, mutta näemme, että kiinnostus näyttää olevan viileää. Oma mielipiteeni on, ettei Haningen tulisi toimia suomenkielisten erikoisluokkien hyväksi. Uskon Haningeen, jossa me kaikki toimimme yhdessä – meidän ei pitäisi jakautua "meihin ja heihin". Haningessa meidän tulisi olla yhdessä.
    Sen sijaan on, ja tulisikin olla, olemassa suuria mahdollisuuksia luoda kontaktipintoja muihin, samaa kieltä puhuviin ja samasta kulttuurista kotoisin oleviin ihmisiin. Tässä esimerkiksi yhdistykset ovat tärkeitä toimijoita, jotka voivat yhdistää ihmisiä. On tärkeää voida vaalia juuriaan.
  5. Moderaattina minulle on tärkeää, ettemme rakenna rinnakkaisia yhteiskuntia. Tämä koskee sekä maahamme tulevia, uusia ihmisiä että Ruotsin olemassaolevaa viittä vähemmistökieltä.
Berith Jansson (KD)

Berith Jansson (KD):

  1. Meille Kristillisdemokraateille tämä merkitsee, että Haningen kunnallisten hallintojen on pystyttävä vastaamaan kysymyksiin suomeksi, sekä suullisesti että kirjallisesti. Se, että Haninge kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen osoittaa selvästi, että kunnan on tehtävä työtä kunnianhimoisesti suomen kielen aseman vahvistamiseksi.
  2. Haningen on jatkettava suomen kielen aseman vahvistamista kunnan hallinnoissa. Haluamme myös tähdentää kuinka tärkeää on, että koko tai ainakin osa terveydenhoidon, koulun ja hoiva-alan henkilökunnasta osaa puhua suomea. On erityisen tärkeää, että Haningen vanhustenhuollossa on olemassa suomen kielen taitoisia työntekijöitä, koska Haningessa on monta Suomesta kotoisin olevaa vanhaa ihmistä. Tämä ryhmä tuntee itsensä turvallisemmaksi, jos he saavat puhua arkitilanteissa äidinkieltään.
  3. Haluan toimia rakentavana osapuolena neuvonpitoryhmässä ja osallistua suomen kielen aseman vahvistamiseen vähemmistökielenä Haningessa lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.
  4. Haningen on jatkettava hyvää työtään suomen kielen hallintoalueen tuomien vaatimusten täyttämiseksi. On myös tärkeää, että kunta tekee yhteistyötä suomalaisten yhdistysten ja muiden siviiliyhteiskunnan toimijoiden kanssa suomen kielen aseman parantamiseksi Haningessa. Haluamme myös Kristillisdemokraattien puolesta tähdentää, kuinka tärkeää on levittää kunnan asukkaille laajemmin tietoa niistä kulttuurihistoriallisista siteistä, jotka yhdistävät Ruotsia ja Suomea.
  5. Haluan aktiivisesti valvoa ja seurata suomen kieltä koskevia asioita tänä toimikautena. On hyvin tärkeää, että kunta tarjoaa suomenkielisiä kunnanpalveluita koulun, terveydenhoidon ja hoiva-alan alueilla.

Peter Lilius (L):

  1. Että poliitikkoina saamme muistutuksen siitä, että kannamme yleisen vastuun maahanmuuttoasioista ja erityisesti suomalaista vähemmistöä koskevista asioista. 
  2. Että huomioimme asian päätöksissämme, silloin kun se on mahdollista. Se ei automaattisesti merkitse, että poliitikkoina aina olisimme samaa mieltä siitä, miten meidän tulisi toimia. Mutta on olemassa tietty määrä lautakuntia, joissa asia voi tulla esille ja silloin se pitää huomioida.
  3. Että olen vastuussa siitä, että Liberaalit kuuntelevat esille tulevia asioita ja että vien ne edelleen poliittisen ryhmämme tietoon. Samalla minulla on selitysvastuu kannanotoistamme kysymyksiin, jotka koskevat suomen kielen hallintoaluetta.
  4. Vähemmistöön kuuluvien asukkaiden osallistuminen niihin kokouksiin, joissa itse olen ollut mukana, on mielestäni ollut heikkoa. Vain pieni määrä ihmisiä, usein samat ihmiset, osallistuu avoimiin kokouksiin. Näen suuremman kiinnostuksen luomisen suomenkielisen vähemmistön keskuudessa tärkeänä tehtävänä. Siksi kommunikaatio on mielestäni tärkeää, ja toivon mukaan se johtaa myös parempaan osallistumiseen.
  5. Vastauksen tähän kysymykseen voi antaa vasta kun minulle selviää, mitä suuri osa suomalaisesta vähemmistöstä ajattelee ja haluaa. Vasta silloin voin ottaa kantaa siihen, mitkä kysymykset ovat vähemmistölle tärkeitä. Palaan siksi aikaisempaan vastaukseeni, että haluan nähdä enemmän osallistujia kokouksissa. Ja että kommunikaatio on tässä yhteydessä tärkeää.

Kontakt för den här sidan:

Senast uppdaterad: 3 april 2017